"Huomenta kulta." Äiti sanoi kapuessani aamulla alakertaan.
"Joo huomenta." Minä vastasin.
"Lähdetkö sinä meidän mukaan shoppailemaa." Äiti kysyi.
"Shoppailemaan? Kouluun on mentävä." Minä ihmettelin.
"Mona kultaseni. Tänäänhän on Lauantai." Äiti vastasi.
En jaksanut lähteä kaupungille, koska olin tänään päättänyt lähteä etsimään sitä kellaria.
Puettuani päälle, lähdin tutkimaan missä kellari mahtaisi olla. Mietin, että kirjahyllystä voisi löytyä jotakin tietoa talosta, sillä kirjahyllyhän oli jo valmiina talossa.
Löysinkin yhden mielenkiintoisen kirjan, jossa oli kerrottu talon historia. Kirjassa luki, että kellariin pääsee ovesta, joka on takan vieressä, mutta eihän siinä ollut mitään. Luin tarkemmin kirjaa ja löysin paperin palaisen kirjan välistä. Paperissa luki, että ovi tulee näkyviin, kun sytyttää takkaan tulen.
Päätin siis kokeilla tuota neuvoa ja...
...sytytin takkaan tulen.
Pian eteeni ilmestyi puinen ja koristeellinen ovi.
Avasin varovasti oven ja kurkistin sisään. Oven takana oli jyrkät portaat, jotka ilmeisesti veivät kellariin.
Mietin hetken ja lopulta rohkaisin mieleni, ja lähdin kulkemaan portaita alas. Tulin pienelle tasanteelle ja katsoin alas. Alhaalla oli kaksi mustaa arkkua, joista toinen oli kiinni. Arkkujen vieressä oli jonkinlainen alttari tai siltä se minusta näytti.
Epäröiden menein alas ja alttarin luokse. Pöydällä oli pieni tuhkauurna. Ajattelin kurkata uurnaan ja katsoa oliko siellä mitään, kunnes...
...aijemmin kiinni ollut arkku aukesi nyt hiljalleen ja sisältä nousi joku. Selkäpiitäni karmi ja jähmetyin hetkeksi paikalleni.
Huusin kauhuissani, kun huomasin naisen olevan VAMPYYRI!
Vampyyri muuttui lepakoksi ja lähti jahtaamaan minua. Juoksin karkuun henkeni edestä.
Juoksin ulos ja vampyyri lensi yhä perässäni. Kuitenkin nopeasti vampyyri kääntyi takaisin, koska auringon valo poltti sitä.
Odotin hetken ja juoksin sisälle soittamaan äidille.
"Koska te tulette." Kysyin hädissäni.
"Tullaan ihan kohta. Onko jokin hätänä?" Äiti kysyi.
"Ei mitään. Et sinä kuitenkaan uskoisi." Minä vastasin.
Menin ulos istumaan, koska ajattelin että vampyyri ei uskaltaisi tulla ulos enään.
Vihdoinkin äiti tuli kotiin. Kerroin hänelle mitä olin päivän aikana kokenut. Äiti nauroi ja halusi nähdä tämän salaperäisen kellarin.
Sytytin takkaan tulen ja toivoin, että ovi tulisi näkyviin.
Mitään ei kuitenkan tapahtunut, eikä ovea enään ollut.
"Mona, sinä olet tärähtänyt. Sinun täytyy lopettaa niiden kirjojen lukemisen, mitä luet aina ennen nukkumaan menoa." Äiti naurahti.
"Vielä minä teille todistan, että tämä talo on kirottu." Minä ajattelin.
---------------------------------------------------------------------------------
Seuraavassa osassa Hakenin perhe viettää Halloweenia, mutta tästä halloweeinta tuleekin erityisen karmiva.
